- päivä Rokinnokka-Pihlus-Vesiluoma-Nurmeksennokka 12km
- päivä Nurmeksennokka-Vesliluoma-Uusalmi-Karttu 11km
- päivä Karttu-Rokinnokka 3.5km
Selkämeren kansallispuisto on Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä Selkämeren merialueella sijaitseva kansallispuisto. Puisto perustettiin vuonna 2011.[3] Selkämeren kansallispuisto on merkittävän kokoinen Itämerensuojelualue,[4] joka ulottuu Kustavista Merikarvialle 160 kilometrin pituiselle merialueelle. Pinta-alaltaan puisto on noin 940 neliökilometriä, josta 98 prosenttia on merta (Wikipedia)
1. päivä Rokinnokka-Pihlus-Vesiluoma-Nurmeksennokka 12km
Veljekset vaeltaa tuon pidennetyn viikonlopun siis merellä. Meidän ensimmäinen merivaelluksemme ja pihalla kuin lumiukot. Matkaan lähdimme Rauman Rokinnokasta. Sinne olimme etukäteen vuokranneet kanootin Rauman Erähepulta (www.eraheppu.fi) Viikonlopun vuokra oli 70 euroa eli todella kohtuullinen hinta. Kanootti toimitettiin meille Rokinnokkaan ja noudettiin sieltä pois sunnuntaina. Vuokraan kuului kanootti, melat, liivit ja muutama sidontaliina. Selkämeren kansallispuistossa ei ole vesihuoltoa kuin muutamassa paikassa, joten varauduimme 10 litran vesiastialla.
Kanootin kuormauksessa on hyvä huomioida sen tasainen pakkaaminen, ettei paino jakaudu esimerkiksi toiselle puolelle. Helposti liikkuvat tavarat on hyvä sitoa kiinni, jos sattuu olemaan kovempaa merenkäyntiä. Tosin HHikers ei suosittele merelle lähtöä kanootilla kovalla merenkäynnillä. Käytä liivejä! Jos ei pelastus niin vaikka sitten puolison rinta-
Lähtö Rokinnokasta iltapäivällä. Merisää oli tarkistettu ja sen mukaan olisi tulossa ihan jees reissu. Ensimmäinen pysähdys meillä oli Pihluksessa. Sieltä löytyy kaikki mukavuudet retkeilijälle. Matkaa sinne kertyi noin neljä kilometriä. Pihluksessa joimme kahvit ja pidimme lyhyen tauon. Tästä jatkoimme matkaa Puuvallin salmen kautta Vesiluomaan. Sinne matkaa oli noin kuusi kilometriä. Vesiluomassa rantauduimme ja nostimme kanootin kuivalle maalle. Vesiastian jätimme kanoottiin. Tästä jatkoimme jalkaisin 2 kilometrin päähän Nurmeksennokkaan. Nurmeksennokka sijaitsee avomeren puolella ja merenkäynti olikin melkoista. Nurmeksennokkaan on pystytetty kalliolle majakan näköinen näköalapaikka. Jätimme kuitenkin kiipeämättä sinne, koska olemme nöpönassuja.
Kartat ovat siinä mielessä harhaanjohtavia, että niihin on merkitty laavut. Laavut ovat itseasiassa pieniä nuotiakatoksia ja niissä ei ole yöpymismahdollisuutta. Tämä siis varoituksena, jos joku suunnittelee niissä yöpyvänsä. Löysimme Nurmeksennokasta juuri sopivan paikan teltallemme kallion juurelta. Olimme ostaneet tälle reissulle ensitestiin 4 hengen talviteltan Trim Vision DSL. Kallio suojasi hyvin suuremmalta tuulelta.
Iltapalaksi olimme varanneet matkaan valmiiksi kypsennettyjä ripsejä ja paketin makkaraa. Kyytipojaksi Eero oli ostanut 3 litran tonkan Black Tower viiniä. Meillä oli ensin tarkoitus nauttia vain ripsit, mutta koska niistä tulimme vain vihaisiksi niin mussutimme myös makkarat. Ainahan joka reissulta jotain jää matkasta joten tällä kertaa oli jäänyt muusijauhe.
Ilta kului mukavasti kalastellessa ja nuotiolla istuessa viiniä nauttien. Nukkumaan painuimme keskiyön paikkeilla. Uni tulikin mukavasti. Lauantai aamuun heräilimme kello kahdeksan aikoihin.
2. päivä Nurmeksennokka-Vesliluoma-Uusalmi-Karttu 11km
Aamupalaksi meillä oli HHikersin perus ravitseva aamiainen. Kahvia, puuroa, proteeinijauhetta ja pilttiä. Retkeilijän on hyvä muistaa nauttia aamulla myös proteiinia, jotta nälkä pysyy aisoissa. Pelkän puuron syöminen ei pidä nälkää kauaa poissa ja oli vaeltaminen sitten kävelyä, melontaa tms. niin nälkäisenä sitä ei ole kiva tehdä. Kympin aikoihin olimme jo pakanneet leirin ja jatkoimme matkaa takaisin Vesiluomaan. Vesiluomasta löytyy vuokrakämppä, mikäli semmoista joku tarvitsee. Hetken vielä kalastelimme. Vesiluomasta matka jatkui Uusalmeen. Sieltäkin löytyy kallion päälle sijoitettu samanmoinen pieni nuotiokatos. Merenkäynti oli lauantaina pahentunut ja avoimilla paikoilla se oli jo melkoista. Jouduimme tarkkaan suunnittelemaan reittiä, ettemme meloisi aallokossa poikittain. Pääsimme kuitenkin melko mukavasti pienet jännäkakat housussa Reksaaren suojiin.
Valmistelimme lounaaksi Realturmatin retkiruoat. HHikers suosittelee lämpimästi Realturmatteja. Kokonsa puolesta sopivat hyvin lounaaksi, mutta pidemmille vaelluksille päivälliselle olis hyvä olla ennemmän kaloreita. Sen verran saimme katoksessa suoristettua jalkoja, että otimme nopeat ruokalevot.
Levon jälkeen jatkoimme matkaa Reksaaren Karttuun. Reksaari on Rauman vanhin matkailusaari. Sinne pääsee myös venetaksilla. Venetaksi kulkee suositulle vanhalle kalastastajatilalle, joka on auki kesäkuukausina. HHikers saapui paikalle sopivasti viimeisenä aukiolo päivänä. Paikalla olikin runsaasti veneitä ja vieraita. Sen kunniaksi nautimme muutamat oluet. Leirin olimme pystyttäneet toisen vieraslaiturin läheisyyteen. Sieltä löytyi myös epävirallinen nuotiopaikka. Koska meillä oli kaasukeittimet ei nuotiopaikalle ollut juurikaan käyttöä. Päivälliseksi valmistelimme pasta carbonaraa hirvenlihalla. Metsässä kaikki maistuu niin paljon paremmalta, myöskin hirvinötkötti. Muutamat mukit valkoviiniä ja käpyjen polttelua nuotiopaikalla ajankuluksi. Kalaonni ei taaskaan suosinut ja HHikersin kirous jatkuu. Ulkolaiset madot eivät vaan maistu meidän kaloillemme.
3. päivä Karttu-Rokinnokka 3.5km
Yöllä heräsimme siihen, kun jokin eläin päätti tulla tutustumaan telttaamme ja nuuhkutteli seinäkankaan takana. Huomattuaan, että olemmekin hereillä, luikki takaisin mistä oli ikinä tullutkin. Kävin ulkona katsomassa ja mitään suurpetoja ei ollut onneksi näkösällä.
Sunnuntai aamun heräilimme jo hyvissä ajoin. Perus puurot aamupalaksi leiri kasaan ja menoksi. Tuuli oli onneksi yöllä tyyntynyt jonkin verran ja pääsimme kivasti takaisin Rokinnokkaan.